Viemäreiden sisäänvuotokohtien kartoitus

Toimenpiteet

Virtaamamittaukset siirrettiin osaksi työpaketteja 9 ja 10. Hankkeessa päädyttiin kartoittamaan viemärilinjoja erityisesti savukokeiden perusteella. Savukokeita toteutettiin Parkanossa, Virroilla ja Ähtärissä.

Hankkeen tavoitteena oli kohdealueen kartoituksen lisäksi harjoitella savukokeiden toteuttamista ja tuottaa materiaaleja ja lisätä vesihuoltolaitosten omaa osaamista savukokeiden toteuttamiseksi hankkeen jälkeen. Samalla oli tarkoitus parantaa vesihuoltolaitosten ymmärrystä siitä, millaisiin kohteisiin savukokeita kannattaa käyttää ja millaisia rajoituksia savukokeissa on.

Vaikka savukokeita pidetään vanhana ja yksinkertaisena menetelmänä viemäreiden sisäänvuotovesien kartoitukseen, hankkeen vesihuoltolaitosten työntekijöistä vain muutamalla oli käytännön kokemusta savukokeiden toteutuksesta. Tämän vuoksi kokeiden toteutuksessa hyödynnettiin ohjaajana myös ulkopuolista asiantuntijaa.

Savukokeiden alueet rajattiin hankkeen kohdealueista pääasiassa vuotovesien suureen määrään perustuen. Joissakin tapauksissa määrää oli ennalta mitattu esimerkiksi siirrettävällä virtausmittauksella tai jätevesipumppaamoiden avulla.

Varsinaisesti savukokeita ei toteutettu hankkeessa laaditun prosessin mukaisesti, jossa savukokeet olisivat vasta olleet tarkin menetelmä vuotovesien löytämiseksi mittaustiedon avulla kohdentamisen ja kaivojen kartoitusten jälkeen. Toisaalta hankkeessa tavoiteltiin nyt menetelmän kokeilua ja jatkossa savukokeita toteutetaan tarkemmin kohdistettuna niille alueille, joissa kaivojen kartoitusten tai vesimäärätiedon perusteella se on perusteltua.

Savukokeista kerrotaan tarkemmin jokaisen osatoteuttajan raportissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että savukokeissa ei määrällisesti löytynyt kuin yksittäisiä sisäänvuotopisteitä. Ne kuitenkin saattoivat olla erittäin merkittäviä vuotovesien lähteitä, kuten hulevesiviemäri asfaltoidulla parkkipaikalla tai viemäriverkostoon yhdistetyt teollisuusrakennuksen kattokaivot. Voidaankin ajatella, että pieniä sisäänvuotovesiä torjuu parhaiten kaivojen kunnon kartoittamisella ja korjaamisella, mutta pistemäisiä suuria vuotoja löytää savukokeilla tai esimerkiksi viemärilinjojen kuvauksilla.

Savukokeiden toteutuksessa korostui erityisesti kokeiden valmistelu ja ennakoivat työt, kuten viestintä ja suunnittelu. Hankkeen aikana saatiinkin laadittua hyviä pohjia ja materiaaleja, joita voidaan hyödyntää myös hankkeen jälkeen. Varsinainen savukokeen toteutus koettiin yksinkertaiseksi, mutta varsin työlääksi. Merkittävänä asiana nähtiin drone-kuvauksen hyödyntäminen savukokeissa. Dronella pystyttiin nopeuttamaan huomattavasti esimerkiksi tuuletusviemäreiden savuhavaintojen tekemistä ja vähentämään henkilöstön tarvetta kiivetä tai liikkua parempiin havainnointipaikkoihin. Dronekuvaus tehtiin osaksi yhteistyössä kunnan maankäytön kanssa, joilla oli olemassa olevaa kalustoa ja osaamista kuvauksen toteuttamisesta.

Savukokeista laadittiin erilliset raportit sekä ohje savukokeiden toteuttamiseksi. Raportit sisältävät salassa pidettävää verkostojen sijaintitietoa ja niitä voidaan jakaa vain pyydettäessä.

Jatkotoimet

Savukokeet nähdään osana viemäriverkostojen kunnon hallintaprosessia sekä sisäänvuotovesien hallintaa. Hankkeen vesihuoltolaitoksissa savukokeet ovat työkalu, jonka käyttöä tulevaisuudessa kohdennetaan entistä tarkempien vesimäärämittausten ja kaivojen kartoitusten perusteella.