---

Saarijärven Vesihuolto Oy:n toimenpiteet hankkeessa

Hankkeen suunnitellut tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet

Hankkeen laitoskohtaisina tavoitteina Saarijärven Vesihuolto Oy:lle olivat:

• Kartoittaa hankittujen vesiosuuskuntien viemäriverkoston ylivuotoriskejä
• Vähentää vuotovesien määrää ja ylivuotojen riskejä
• Riskienhallinnan parantaminen jätevesipumppaamoissa
• Saada tarkempaa tietoa vuotovesistä jätevesiverkostossa
• Luoda pohjaa ylivuotojen kaukovalvonnalle erilaisten mittausmenetelmien kautta

Tavoitteiden perusteella määriteltiin laitoskohtaiset toimenpiteet, joita olivat:

• Viemärikaivojen kunnon kartoittaminen ja vieminen järjestelmään
• Jätevesipumppaamoiden riskienhallinnan, mittauksien ja raportoinnin kehittäminen osana verkoston kaukovalvonnan kehittämistä
• Viemäriverkoston vesimäärien mittaukset siirrettävällä kalustolla
• Alueellisten vuotovesien kartoitus sähkönjohtavuuden tai muiden indikaattoreiden perusteella
• WSP/SSP -järjestelmän ja varautumissuunnitelman päivitykset ylivuotoihin liittyen
• Kaivo-ohjeiden ja hyvien käytäntöjen laatiminen tai kokoaminen

Toimenpiteiden toteutumista ja sisältöä on kuvattu tarkemmin seuraavissa luvuissa.

Hankkeessa tehdyt toimet ja niistä syntyneet tulokset, toimintamallit ja kokemukset

Osuuskuntien toimintojen haltuunotto
Saarijärven Vesihuolto Oy:n kaikki hankkeessa tekemät toimet kohdistuvat Lanneveden ja Tarvaalan Vesihuolto-osuuskuntien toiminta-alueisiin, jotka liittyivät vesihuoltolaitokseen vuoden 2023 alussa. Vesihuolto-osuuskuntien toimintojen haltuunotto kulkeekin keskeisessä roolissa Saarijärven hanketoteutuksessa.

Suomessa on paljon pieniä ja keskisuuria vesiosuuskuntia (yhteensä arviolta n. 1300 kpl), jotka ovat tyypillisesti alueen asukkaiden perustamia ja hallinnoimia vesihuoltolaitoksia. Etenkin harvaan asutuissa kunnissa, keskustojen ulkopuolella, vesiosuuskunnat täydentävät kunnan vesilaitoksen toimintaa.

Vesiosuuskuntien toiminnot hoituvat pääsääntöisesti talkoovoimin osuuskuntien jäsenien toimesta. Isommissa osuuskunnissa voi kuitenkin olla myös joko palkattua henkilökuntaa tai toimintaa pyörittää vesi-isännöitsijä. Vesiosuuskuntien toiminnan suunta on kuitenkin muuttumassa talkoolla pyörittävien henkilöiden ikääntyessä ja lopettaessa panoksensa osuuskunnan pyörittämisessä. Haasteena on, että heidän tilalleen ei saada tarttumaan uusia toimijoita.

Saarijärvellä edellä mainitut haasteet kohtasivat kaksi osuuskuntaa, jotka halusivat myydä liiketoimintansa, koska sekä operatiiviseen että hallinnolliseen toimintaan ei löytynyt uusia vastuuhenkilöitä. Vesiosuuskuntien kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen Saarijärven Vesihuolto Oy päätti ostaa molempien vesihuolto-osuuskuntien liiketoiminnot 1.1.2022 toteutetulla liiketoimintakaupalla.

Haja-asutusalueille perustetuissa osuuskunnissa on tyypillisesti paljon jätevesipumppaamoja. Näin oli myös ostetuilla osuuskunnilla. Alla kaupan myötä siirtynyt liiketoimintaomaisuus:

• Asiakkaat 261 kpl
• Vesijohtoverkostoa 41,8 km
• Jätevesiverkostoa:
• Paineputkea 7,4 km
• Viettoviemäriä 13,9 km
• Väli- ja linjapumppaamoja 30 kpl
• Kiinteistöpumppaamoja 120 kpl

Saarijärven Vesihuollolla ei ollut ennen osuuskuntien ostoa jätevesiliiketoimintaa. Kauppojen myötä yhtiö oli uudessa tilanteessa, kun sen vastuulle siirtyi yli 20 km jätevesiverkkoa ja 150 kpl jätevesipumppaamoja. Yhtiön ei tarvinnut palkata uutta työntekijää jätevesihuoltoon, koska huoltotöihin ja päivystykseen löytyi Saarijärveltä yrittäjä, jolla oli kokemusta jätevesihuollosta.

Vesihuolto-osuuskuntien toimintojen haltuunotto sisälsi Saarijärvellä mm. jätevesipumppaamojen kartoittamisen, kunnossapitojärjestelmän valjastamisen pumppaamoiden seurantaan sekä pumppaamoiden kaukovalvonnan ja yleisesti haltuun otetun viemäriverkoston valvonnan kehittämisen. Lisäksi kohdealueelle tehtiin herkkien alueiden kartoitus.

Osuuskuntien toiminnan haltuunotosta tehtiin lyhyt videohaastattelu, joka on esillä hankkeen kotisivuilla. Haastattelulla toivotaan jakaa kokemuksia ja kannustaa vastaavassa tilanteessa olevia vesihuolto-osuuskuntia ja vesihuoltolaitoksia toimimaan ennen kuin tilanne vesihuolto-osuuskunnissa käy liian huonoksi.

Herkkien alueiden kartoitukset
Hankkeen käynnistyttyä tehtiin ensimmäisenä pohjavesialueiden riskikartoitus yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisen ja ympäristösihteerin kanssa ostettujen vesiosuuskuntien toiminta-alueilla Lannevedellä ja Tarvaalassa. Tarkastelussa kartoitettiin tavanomaista herkemmät ylivuotoalueet, kuten yleiset uimarannat ja vesistöt, joiden läheisyydessä sijaitsee jätevesipumppaamoita. Karttatarkastelun lisäksi yhtiön vesihuoltoasentaja kävi kiertämässä riskialueiden pumppaamot maastossa. Riskikartoituksen tarkoituksena oli lisätä tietoa yhtiön henkilöstölle alueista, joiden pumppaamoiden seurantaa vaatii tavanomaista tarkempaa seurantaa.

Jätevesipumppaamoiden kartoittaminen
Konkreettisena työnä hankkeen aikana käytiin läpi kohdealueiden 153 jätevesipumppaamoa. Kartoituksen aikana löydettiin suoraan muutamia ylivuotokohteita, joissa pumppaamon hälytys ei toiminut lainkaan tai siihen ei oltu reagoitu lainkaan kiinteistöllä. Myös muutamia kaivoja, joihin pintavesi pääsi valumaan suoraan löydettiin ja korjattiin.

Kartoituskierrosten aika päästiin keskustelemaan myös kiinteistönhaltijoiden kanssa ja jakamaan tietoa esimerkiksi kiinteistöpumppaamoiden seurannasta ja vesihuollosta yleisesti.

Kunnossapitojärjestelmän valjastaminen pumppaamoiden seurantaan
Toinen tärkeä toiminto vesiosuuskuntien haltuunotossa oli jätevesipumppaamoihin liittyvän tiedon ja hallinnoinnin parantaminen. Osuuskuntien aikaan pumppaamot oli listattuna exceliin ja huoltotöistä tehdyt kirjaukset olivat puutteelliset tai ne olivat ainoastaan huoltourakoitsijan tiedossa. Hankkeen toimenpiteenä kaikki jätevesipumppaamot kartoitettiin ja dokumentointiin exceliin tarkemmilla tiedoilla, minkä jälkeen pumppaamotiedot vietiin Pinja Novi -kunnossapito-ohjelmistoon. Kunnossapito-ohjelmiston avulla pumppaamoille tehdyt huoltotoimenpiteet kirjataan sähköisesti, jonka jälkeen ne ovat nähtävillä huoltourakoitsijan lisäksi myös yhtiön henkilöstöllä. Ohjelmistolla pystytään myös tekemään suunniteltuja huoltokierroksia ja työpyyntöjä.

Kunnossapito-ohjelmiston käytettävyyttä parannettiin entisestään luomalla jokaisesta pumppaamosta qr-koodi ja ottamalla käyttöön mobiilisovellus. Töiden kirjaus ja pumppaamojen tietojen avaaminen tapahtuu qr-koodin avulla helposti maastossa joko kännykällä tai tabletilla.

Pumppaamoiden kaukovalvonta
Yhtiölle siirtyneiden osuuskuntien verkostot ja pumppaamot jakautuvat laajalle alueelle ja asiakastiheys verkostokilometriä kohden on alhainen, mikä on tyypillistä haja-asutusalueiden vesihuoltolaitoksille. Tämä aiheuttaa haasteen verkoston ja etenkin pumppaamoiden hallinnoinnissa. Tähän haasteeseen vastattiin ottamalla käyttöön Liningin tarjoama AquaVisio -kaukovalvontaohjelmisto hankkeen tuella viidelle keskeiselle linjapumppaamolle, jota laajennettiin hankkeen ulkopuolella vielä neljälle muulle pumppaamolle.

AquaVisio -ohjelmistolla on nähtävissä kattava tilannenäkymä kaikista järjestelmään liitetyistä pumppaamoista yhdellä silmäyksellä. Kenttäkohteiden symbolit sijaitsevat todellisissa paikoissaan karttanäkymässä ja symbolien värikoodaus kertoo kohteen toimintatilan havainnollisesti. Valvontasivulla on mahdollista tutkia kohteen grafiikoin ja numeerisesti esitettyjä tarkempia tietoja, ja kohteen toiminta- ja hälytysrajat ovat säädettävissä ja muutettavissa pumppaamon ala-aseman logiikalle. Ohjelmistosta on myös nähtävissä tärkeimmät mitta- ja tilatiedot ja sieltä saa käynnistettyä älypuhelimen navigaattorin, joka tarvittaessa opastaa satunnaisenkin päivystäjän oikeaan kohteeseen.

Kaukovalvontaohjelmiston avulla on mahdollista ehkäistä mahdollisia pumppaamoiden ylivuototilanteita esim. sähkökatkojen sattuessa, jolloin kaikki pumppaamot lähtevät automaattisesti pumppaamaan sähkön palautuessa, mutta ohjelmiston avulla niiden käyntiä voidaan ohjata manuaalisesti.

Mahdollisten pumppaamojen ylivuototilanteiden estämiseksi asennettiin kiinteistöjen yhteiskäytössä oleviin 15 pumppaamoon mekaaniset pintavipat, jotka laukaisevat häiriövalon, jos elektroninen pintavahti ei jostain syystä toimi. Jätevesitoimintojen siirtyessä yhtiölle tuli vastaan yksi tällainen tapaus, jossa pumppaamo vuoti yli, eikä häiriövalo ollut syttynyt. Mekaanisilla vipoilla varmistetaan, että häiriöt varmasti havaitaan. Vipat asennettiin sellaisiin pumppaamoihin, jotka ovat vesistöjen läheisyydessä ja joihin tulee jätevettä normaalia enemmän.

Kevättulvien ja rankkasateiden aikaan pumppaamoista kerättiin tuntilukemia, joiden avulla pystyttiin seuraamaan sähkönkulutuksen kautta vuotovesien mahdollista nousua. Lukemien keruulla on saatu hyvä näkemys jätevesien perusmäärästä. Jos sähkönkulutuksen lukemat poikkeavat merkittävästi aiemmista, niin osaamme kohdistaa maastotarkastelut oikealle alueelle. Tähän voidaan myös tarvittaessa rakentaa esimerkiksi yksinkertainen taulukkolaskentatyökalu.

Lanneveden verkoston jäteveden päämittari vaihdettiin Vilkase -etälukumittariin. Päämittarilta voidaan lukea reaaliajassa pumppausmääriä, mikä antaa reaaliaikaista tietoa sisäänvuotovesien määrästä sekä helpottaa ylivuotojen seurantaa.

Tilanne hankkeen päätyttyä ja jatkotoimet

Hankkeen alussa tavoitellut käytännön hyödyt sekä niiden saavuttaminen on esitetty taulukossa.

Käytännön hyödyt	Saavutukset
Ylivuotojen merkittävä väheneminen	Pumppaamoiden kartoituksien yhteydessä muutamia selkeitä ylivuotokohteita tai runsaasti vuotovesiä aiheuttavia kohteita pystyttiin heti korjaamaan. Alueelta löytyi muun muassa jo pitkään kannen kautta ylivuotanut pumppaamo, jossa pumppu ei toiminut lainkaan sekä kaivo, johon valui suoraan järvivettä veden pinnan ollessa korkealla. Hankkeessa asennettu kaukovalvonta vähentää konkreettisesti ylivuotoriskejä, koska nyt verkoston solmukohtia voidaan valvoa ja vesimääriä seurata reaaliaikaisesti. Tämä vähentää erityisesti sähkökatkojen aiheuttamia ongelmia, joissa pumput eivät käynnistyisi. Lisäksi pumppaamoiden vienti kunnossapito-ohjelmistoon lisää järjestelmällistä ennakoivaa huoltoa, joka vähentää vikatilanteita ja tätä kautta ylivuotoriskejä.
Ennakoitavuuden paraneminen ja työn suunnitelmallisuuden lisääntyminen	Erityisesti kunnossapito-ohjelmiston käyttöönotto, johon kaikki 153 pumppaamoa vietiin lisää työn suunnitelmallisuutta. Ohjelmisto kerää käynnit pumppaamolla ja huoltohistorian nähtäville sekä mahdollistaa työnsuunnittelun urakoitsijalle.
Korjaus- ja saneerausinvestointien suunnitelmallisuus ja vaikuttavuus paranevat	Linjapumppaamoissa, joihin asennettiin kaukovalvonta ja joissa on kaksi pumppua, voidaan seurata pumppujen vuorottelua ja arvioida ennalta pumppujen huoltotarvetta. Pumppaamoiden huoltohistorian kautta voidaan paremmin suunnitella ja seurata kustannuksia ja arvioida tulevia huoltotarpeita. Huolto- ja tarkastuskierrosten kustannustehokkuus paranee, kun käyntejä pumppaamoilla voidaan yhdistää ja suunnitella etukäteen.

Itsearviointi

Hankkeen itsearvointi toteutettiin neljän kysymyksen kokonaisuudella, jonka tulokset on esitetty taulukossa.

Kysymys	Vastaus
Miten omasta mielestänne hanke toteutui vesihuoltolaitoksessanne?	Hanke toteutui hyvin. Teimme myös lisätoimenpiteitä alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Hanke tuki myös organisaation ja henkilöiden oppimista jätevesitoimintaan liittyen.
Missä asioissa onnistuttiin, missä ei? Miksi?	Kunnossapito-ohjelmisto soveltui pumppaamoiden hallintaan erittäin hyvin ja kasvoi hankkeen aikana myös eräänlaiseksi työnohjausjärjestelmäksi. Tieto on lisääntynyt paljon ja oikeassa kohtaa viemäriliiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Hankkeen kartoitusten myötä päästiin keskustelemaan paljon myös kiinteistöjen omistajien kanssa. Tämä osaltaan parantaa pumppaamoiden hallintaa, kun kiinteistön omistajia päästiin perehdyttämään pumppaamoiden toiminnasta. Yhteistyötapaamiset kaupungin kanssa jäivät toteuttamatta pois lukien herkkien alueiden kartoitus. Yhteistyötä kuitenkin tehdään ja ehkä siksi ei koettu niin tarpeelliseksi tässä vaiheessa.
Mitä olisi voitu tehdä eri tavalla tai mikä olisi edesauttanut tavoitteiden toteutumisessa?	Hanke eteni jouhevasti.
Missä asioissa ollaan nyt parempia kuin ennen hanketta?	Kunnossapito-ohjelmiston käytön osaaminen on lisääntynyt organisaatiossa. Hankkeeseen osallistunut verkostoasentaja on päässyt opettelemaan ohjelmistojen käyttöä, joita ei aiemmin joutunut käyttämään. Vertaistuki muiden toteuttajien kanssa viemäriliiketoimintaan liittyen on kasvattanut omaa osaamista. Esimerkiksi kaukovalvontajärjestelmät ovat olleet täysin uusi asia ja opeteltu käytännössä hankkeen aikana. Jätevesiosaaminen on lisääntynyt hankkeen myötä koko organisaatiossa.

Hankkeen päättyessä kehitystyö jatkuu mm. vesitaseen tekemisellä. Vesitaseen avulla voitaisiin nykyistä paremmin tietää verkostoalueittain, paljonko vettä myydään ja paljonko viemärissä jätevettä pitäisi liikkua ja mitä oikeasti liikkuu. Tämän mahdollistaa hankkeessa kerätyt tiedot ja kaukovalvonnan toteuttaminen. Tällä tavoin voidaan lähteä selvittämään vuotovesien määrää ja kohdistamaan paremmin kartoitustoimenpiteitä ja saneerauksia. Myös eri työkalujen (kunnossapito-ohjelmisto, kaukovalvonta) opettelu jatkuu ja niitä kehitetään käyttökokemusten mukaan