---

Virtain kaupungin Vesihuoltolaitoksen toimenpiteet hankkeessa

Hankkeen suunnitellut tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet

Hankkeen laitoskohtaisina tavoitteina Virtain kaupungin Vesihuoltolaitokselle ovat:

• Viemäriverkoston vuotovesien vähentäminen
• Yhteistyön helpottaminen kunnan organisaation sisällä
• Ympäristön ja ilmastonmuutoksen haasteiden parempi tiedostaminen ja niihin vastaaminen
• Pitkän tähtäimen toiminnan selkeyttäminen ja suunnitelmallisuuden parantaminen
• Työn kohdentaminen oikeisiin asioihin
• Vesihuollon näkyvyyden lisääminen

Tavoitteiden perusteella määriteltiin laitoskohtaiset toimenpiteet, joita olivat:

1. Vesihuollon tiedon siirtäminen osaksi vesihuoltolaitoksen ja kunnan yhteistä paikkatietojärjestelmää
2. Viemärikaivojen kunnon kartoittaminen
3. Viemärilinjojen vuotokohtien ja kiinteistöjen salaoja- ja hulevesien kartoitus
4. Kaivo-ohjeiden ja hyvien käytäntöjen laatiminen
5. Herkkien alueiden kartoitukset ja riskienarvioinnit
6. WSP/SSP järjestelmän päivitykset ylivuotoihin liittyen
7. Viemäriverkoston vesimäärien mittaukset siirrettävällä kalustolla
8. Haitta-aineiden tutkiminen ylivuodoista/vuotovesistä
9. Sademäärien ja vesimäärien avulla toteutettava ennakoiva työkalu

Etukäteen määriteltyjen toimenpiteiden lisäksi Virroilla toteutettiin jätevesipumppaamoiden tiedonsiirron toimintavarmuuden parantamista. Tarkoituksena oli myös toteuttaa pumppaamoiden virtausmittauksen kalibrointi siirrettävää virtausmittausta hyödyntäen, mutta sitä ei ehditty toteuttamaan hankeaikana. Suunnitelmat ja osaaminen sen toteuttamiseen ovat olemassa ja se voidaan toteuttaa resurssien mukaan hankkeen jälkeen.

Toimenpiteiden toteutumista ja sisältöä on kuvattu tarkemmin seuraavissa luvuissa.

Hankkeessa tehdyt toimet ja niistä syntyneet tulokset, toimintamallit ja kokemukset

Vesihuollon tiedon siirtäminen osaksi yhteistä paikkatietojärjestelmää
Hankkeessa toteutettiin yhteistyössä kaupungin paikkatietoinsinöörin kanssa yhteisesti käytettävään ArcGis -järjestelmään uusi pohja, johon siirrettiin tieto vesijohdoista ja viemäriverkostosta sekä niihin liittyvästä infrasta sekä kaukolämpöverkko. Karttapohjalle siirretään myös valokuitu- ja sähköverkon tiedot sekä tieto pohjavesialueista ja muista herkistä luontokohteista.

Työkalu on tällä hetkellä ollut enemmän hyödyksi vesihuollolle, kuin kunnan maankäytölle. Suurin etu nähdään siinä, että nyt on yksi ja sama järjestelmä molemmille ja muutokset on helpompi havaita.
Työ tehtiin täysin omana työnä ja tulokset nähdään positiivisena myös kunnan maankäytössä, vaikka pienessä kaupungissa käyttäjiä yhdistetylle tiedolle ei useita olekaan.

Kaivojen kartoittaminen kaivokortistoon
Ennen kaivojen kartoittamista Sampolan ja Keiturin kohdealueiden kaivot vietiin verkostohallintajärjestelmään. Kaivot numeroitiin kaupunginosittain.

Kohdealueilla kartoitettiin noin 50 – 100 kaivoa, joista on tehty kaivokortit. Kartoituksia kohdennettiin kohdealueilla ennakkotietojen ja tarpeen mukaan. Tavoitteena on, että kaikki alueiden kaivot olisi kartoitettu jossain vaiheessa, mutta resurssien mukaan kartoitustyötä pyritään priorisoimaan tarpeen ja vaikuttavuuden mukaan.

Lisäksi Keiturin alueelta kartoitettiin noin 100 kaivoa kuvaamalla ja videoimalla, mutta niistä ei tehty kaivokortteja.
Kartoitetuista kaivoista löytyi paljon pieniä vikoja ja vuotoja. Suuria sisäänvuotovesiä aiheuttavia kaivoja oli loppujen lopuksi vähän tai ei lainkaan, vaikka kohdealueelta jätevesiviemäreihin tulee merkittävästi hulevesiä. Kaivojen kartoituksen myötä huomio kiinnittyykin entisestään alueen kiinteistöihin.
Kaivojen kartoituksen yhteydessä löydettiin kuitenkin ns. piilohaaroja, eli viemärilinjoja, joita ei verkostokartoissa ollut merkitty.

Viemärilinjojen vuotokohtien ja kiinteistöjen salaoja- ja hulevesien kartoitus
Sampolan alueella toteutettiin savukokeita loppusyksystä 2022. Kohdealue on teollisuusaluetta, josta tiedettiin päätyvän paljon hulevesiä jätevesiviemäriin sade- ja sulamisvesiaikaan. Tätä tietoa varmennettiin ennen savukokeita siirrettävällä virtausmittarilla.

Savukoe toteutettiin yhdellä kahtena peräkkäisenä päivänä ja sillä kartoitettiin Sampolantien alue kahdessa osassa. Kokeen perusteella löydettiin ainakin yksi suuri teollisuuskiinteistö, jonka kattoviemärit ovat suoraan yhteydessä jätevesiviemäreihin.

Savukokeista on tehty erillinen raportti.

Ohjeet ja hyvät käytännöt
Virtain kaupungin Vesihuoltolaitos perehtyi hankkeen aikana paljon NivuFlow mobile 600 siirrettävän virtausmittarin käyttöön. Virtausmittarin käytöstä tehtiin erillinen raportti ja käyttöohje, jota voidaan hyödyntää vastaavien mittareiden käytössä.

Lisäksi savukokeiden käytännön kokemusten pohjalta muodostettiin ohje savukokeiden toteutuksesta ja herkkien alueiden kartoituksen pohjalta rakennettiin menetelmäohje herkkien alueiden kartoitusten toteuttamiseksi.

Herkkien alueiden kartoitukset
Herkkien alueiden kartoitukset toteutettiin kesällä 2022 yhteistyössä kaupungin ympäristö- ja terveystarkastajan ja maankäyttöinsinöörin kanssa. Kartoituksessa kiinnitettiin huomiota mm. pohjavesialueisiin, pohjaveden muodostumisalueisiin sekä virtavesiin, uimarantoihin ja luonnonsuojelualueisiin, joiden välittömässä läheisyydessä sijaitsi esim. jätevesipumppaamo. Kartoituksesta laadittiin oma raportti, jonka pohjalta riskienarviointia jatketaan.

Loppujen lopuksi selkeitä riskikohteita Virtain kaupungin alueella on sangen vähän ja ne olivat entuudestaan tuttuja. Kuitenkin keskustelu viranomaisen, vesihuoltolaitoksen ja maankäyttöinsinöörin välillä koettiin positiivisena ja kehittävänä, vaikka uusia asioita ei välttämättä tullutkaan tietoon.

Kartoitus jäi yksittäiseksi tarkasteluksi, varsinaisesti jatkotoimenpiteitä tai jatkuvaa käytäntöä ei koettu tarpeelliseksi käynnistää. Kartoitus lisäsi kuitenkin ymmärrystä puolin ja toisin jätevesiverkoston ja luonnon herkkien alueiden rajapinnoista.

WSP/SSP järjestelmän päivitykset
Virrat osallistui yhteiseen kartoitukseen, joka tehtiin kaikille hankkeessa mukana oleville kunnille. Tämän lisäksi riskienhallintajärjestelmään tehtiin päivityksiä hankkeen aikana erityisesti ylivuotoihin liittyen ja pumppaamoille.

Kartoitusta käsitellään tarkemmin työpakettiin liittyvässä kappaleessa.

Viemäriverkoston vesimäärien mittaukset siirrettävällä kalustolla
Virtain kaupungin Vesihuoltolaitoksella oli entuudestaan hankittuna kulkuaikaan perustuva NivuFlow mobile 600 virtausmittari, jota hankkeessa lähdettiin aktiivisesti käyttämään. Mittaria käytettiin hankeaikana noin vuoden verran, vaikka jo alussa huomattiin, että se ei sovellu jätevesiviemärikäyttöön oikeastaan lainkaan.

Mittalaite saatiin toimimaan viemärissä erilaisilla patorakennelmilla, mutta patotelineen rakentaminen piti toteuttaa lähes kaivokohtaisesti tai vähintään eri putkikokoihin sopivaksi, joka saattoi viedä useamman työpäivän per kaivo.

Toimiessaan mittalaite oli kuitenkin täsmällinen ja tieto tarkkaa ja oikeaa. Mittari vain vikaantui helposti ja huoltoväli parhaimmillaankin oli vain päiviä. Mittalaite soveltuu paremmin putkiin, jossa on lähes puhdasta vettä ja vettä tulisi olla putken täydeltä tai ainakin siten, että vettä virtaa jatkuvasti suurella nopeudella. Tämä ei viemäriverkostossa juurikaan toteudu.

Mittalaitekokeilut tehtiin ennen sademittauksen asentamista, joten tietoa ei suoraan voitu hyödyntää sademäärämittauksen kanssa, joka olisi tuonut siirrettävän mittalaitteen käytölle lisäarvoa.

Sademäärämittaukset
Alkukesästä 2023 asennettiin Luft WS100 sademittauslaite Killinkoskelle sekä sääasema Luft WS800 jätevedenpuhdistamolle. Tiedot laitteista siirtyvät pilvipalveluun (livedata), johon siirretään myös tieto esim. Killinkosken pumppaamolta jätevesimääristä.

Ainoastaan tällä yhden sademittauksen ja pumppaamon tiedon perusteella pystyttiin seuraamaan sateiden vaikutusta pumppaamon virtaamiin. Esimerkiksi 28.-29.8.2023 sateessa satoi vettä alueelle 52 ml neljäntoista tunnin aikana. Sade- ja pumppaamotietoa yhdistämällä pystyttiin näkemään, että muutaman tunnin kuluttua sateen alusta virtaamat lähtivät jyrkkään kasvuun ja pysyivät lähes vuorokauden normaalitasoa korkeammalla sateen päättymisen jälkeen. Pelkästään tällä tiedolla pystyttiin päättelemään, että alueelta tulee runsaasti vettä viemäreihin joko suoraan kiinteistöjen hulevesistä tai pintavaluntana esim. kaivojen kautta. Tietoa käytettiin heti kartoitustoimenpiteiden suunnitteluun. Samaa sadetietoa voidaan hyödyntää muiden pumppaamoiden seurantaan, mutta sitä ei ole vielä ehditty tekemään.

Sademäärien seurannasta koetaan olevan merkittävää hyötyä, mutta haasteena yhä on se, että valtaosassa pumppaamoja virtaamatieto perustuu käyntiaikaan ja on siten hyvin tulkinnanvaraista. Tietoa tulkittaessa on myös hyvä ottaa huomioon pumppaamot, joissa vesimäärä jää hyvin pieneksi, vaikka vaihtelu saattaisikin olla suurta.

Radioverkko
Virtain kaupungin Vesihuoltolaitoksen omana kehitysprojektina hankkeen alla oli pumppaamoiden radioverkon toimintavarmuuden parantaminen. Ennen kehitystoimia jokaisella pumppaamolla oli oma radioverkon modeeminsa, joka oli konfiguroitu juuri sille pumppaamolle. Mikäli modeemi vikaantui, sen vaihtaminen edellytti uuden modeemin konfigurointia juuri sille pumppaamolle, joka hidasti vaihtoa ja lisäsi kustannuksia.

Kehitystyössä järjestelmää muutettiin siten, että modeemit toimivat ristiin kaikilla pumppaamoilla. Käytännössä muutos tehtiin pääasiassa ohjelmistomuutoksin. Muutoksen jälkeen hajonnut modeemi on nopea vaihtaa ilman ulkopuolista apua varamodeemiin tai toisen pumppaamon modeemiin. Tämä vähentää kustannuksia ja lyhentää korjausaikaa merkittävästi.

Tilanne hankkeen päätyttyä ja jatkotoimet

Hankkeen alussa tavoitellut käytännön hyödyt sekä niiden saavuttaminen on esitetty taulukossa.

Käytännön hyödyt	Saavutukset
Luvan asettamiin raja-arvoihin pääseminen helpottuu jätevedenpuhdistamolla	Hankkeessa ei suoraan voitu vielä vaikuttaa vesimääriin jätevesiviemärissä, joka vaikuttaisi suoraan jätevedenpuhdistamon toimintaan esim. kevään sulamisvesiaikoina. Välillisesti vuotavien kaivojen ja hulevesiä jätevesiviemäriin johtavien kiinteistöjen löytämisen kautta voidaan saneeraustoimilla vähentää sisäänvuotovesiä, joka helpottaa puhdistamon toimintaa sulamisvesiaikoina. Hankkeessa on löydetty muutamia selkeitä kohteita, joiden korjaustoimet aloitetaan mahdollisimman pian.
Toimintahäiriöiden ja hätätöiden väheneminen	Radiomodeemien kehityshanke parantaa sietokykyä tietoliikenteen toimintahäiriöille. Myös ennakoitavuuden paraneminen esimerkiksi sademäärämittausten avulla helpottaa varautumista esimerkiksi ylivuototilanteisiin. Järjestelmää tulee kuitenkin vielä jatkokehittää.
Sisäinen viestintä tehostuu ja turha työ vähenee	Kartta-aineistojen yhtenäistäminen on helpottanut tiedonsaantia ja tehostanut toimintaa esimerkiksi vuotojen korjauksissa. Hankkeen aikana on tehty enemmän työtä kaupungin maankäytön kanssa ja keskusteluyhteydet ovat parantuneet.
Korjaus- ja saneerausinvestointien suunnitelmallisuus ja vaikuttavuus paranee	Kaivojen kartoituksella nähdään olevan selkeitä vaikutuksia korjaustoimenpiteiden kohdistamiseen. Resurssit saadaan paremmin kohdistettua. Kun sademäärätietoon saadaan yhdistettyä kaikkien pumppaamoiden virtaamatiedot, voidaan karkealla tasolla kohdistaa paremmin kartoitustoimenpiteitä.
Työn kuormittavuus vähenee ja työn ennakointi sekä suunnitelmallisuus paranee. Työ osataan kohdentaa oikeisiin asioihin. Toiminnanohjaus helpottuu.	Tiedon kerääminen antaa enemmän mahdollisuuksia perustella saneeraustoimenpiteitä. Tämä helpottaa erityisesti vesihuoltopäällikön työtä. Tiedolla voidaan kohdentaa paremmin saneeraustoimenpiteitä sinne, missä niillä on vaikutus. Tämä parantaa suunnitelmallisuutta ja helpottaa toiminnan ohjaamista.

Hankkeen päättyessä jatkuvia toimenpiteitä ovat Sampolan teollisuusalueen savukokeiden tarkennukset sekä sademäärä- ja pumppaamojen virtaamatiedon yhdistäminen pilvipalvelussa. Myös kaivojen kartoituksia jatketaan järjestelmällisemmin, resurssien puitteissa. Kartoitustoimia kohdennetaan sademäärä- ja pumppaamotiedon perusteella.

Myös karttapohjien päivitystä jatketaan maankäyttöinsinöörin toimesta. Tarkoituksena saada kartta-aineistoon myös tietoliikenne- ja sähköverkkotiedot.

Itsearviointi

Hankkeen itsearviointi toteutettiin neljän kysymyksen kokonaisuudella, jonka tulokset on esitetty taulukossa.

Kysymys	Vastaus
Miten omasta mielestänne hanke toteutui vesihuoltolaitoksessanne?	Hanke olisi voinut onnistua vielä paremmin. Tuntui että kokonaisuus lähti liian hätäisesti liikkeelle ja Virroille oli valittu turhan monta asiaa kehitettäväksi. Parempi suunnittelu olisi auttanut hankkeen alussa. Resurssointi oli haasteellista, kun aikaa ei perustyön ohella ollut riittävästi. Resursseja tuli käytettyä vähän huonosti.
Missä asioissa onnistuttiin, missä ei? Miksi?	Herkät alueet kartoitus onnistui hyvin ja keskustelu ympäristö- ja terveystarkastajan kanssa oli hyvää ja tehtiin eri tavalla kuin aiemmin. Sademäärämittaus saatiin toimimaan ja tieto on helposti hyödynnettävissä. Huonona asiana oli se, että mittaus saatiin vasta hankkeen lopulla toimintaan. Kaivokortti-applikaatio toimii hyvin, vaikka kartoitus itse onkin työlästä. Yhdistetty karttapohja maankäytön kanssa on hyvä asia ja helpottaa työtä, vaikka karttapohjan käyttö itsessään ei ole helppoa. Kaivojen numerointi ja vieminen verkostokarttaan oli hyvä asia ja vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Siirrettävään virtausmittariin käytettiin turhan paljon aikaa suhteessa siitä saatuun hyötyyn. Olisi pitänyt luovuttaa sen osalta aiemmin.
Mitä olisi voitu tehdä eri tavalla tai mikä olisi edesauttanut tavoitteiden toteutumisessa?	Parempi suunnittelu hankkeen alussa. Olisi pitänyt hankkia mittalaitteet heti hankkeen alussa. Hankittu sademäärämittaukset ja niiden perusteella olisi kohdennettu muita kartoitustoimia. Yhdessä tekemistä olisi pitänyt olla vieläkin enemmän. Se oli kuitenkin antoisaa.
Missä asioissa ollaan nyt parempia kuin ennen hanketta?	Kaivojen kartoituksessa ollaan parempia sekä organisaationa että yksittäisinä työntekijöinä. Ymmärrys siitä, että kuinka paljon vuotovesiä tulee ja mistä, on kasvanut. Maanmittauksen ja vesihuoltolaitoksen yhteistyö on parantunut huomattavasti. Kaupungin mittamiestä on voitu käyttää myös apumiehenä vesihuoltolaitoksen töissä.