Jätevesipumppaamot
Työpaketissa mukana
Keuruun Vesi –liikelaitos
Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy
Parkanon Vesi Oy
Saarijärven Vesihuolto Oy
Ähtärin Energia ja Vesi Oy
Virtain kaupungin Vesihuoltolaitos
Työpaketin tavoitteet
Työpaketin tavoitteena oli toteuttaa erilaisia toimenpiteitä jätevesipumppaamoiden riskienhallinnan parantamiseksi. Suunnitellut toimenpiteet ja tavoitteet vaihtelivat toteuttajittain, mutta kaikissa tavoitteena on viemäriverkoston ja jätevesipumppaamoiden toiminnan parantaminen ja viemäriylivuotojen hallinta.
Suunniteltuja toimenpiteitä olivat mm. kaukovalvonnan parantaminen, pumppaamoiden seurannan parantaminen esimerkiksi sähkönkulutuksen seuraaminen reaaliaikaisesti tai erilaiset mittaukset pumppaamoiden seurannan ja ylivuotojen valvonnan näkökulmasta.
Toimenpiteet
Toimenpiteitä on kuvattu tarkemmin laitoskohtaisissa raporteissa. Työpakettiin osallistuivat omilla kehittämishankkeillaan Virrat, Saarijärvi, Keuruu ja Ähtäri.
Virroilla kaikki jätevesipumppaamot ovat yhteydessä vesihuoltolaitoksen verkostohallintajärjestelmään langattomilla yhteyksillä radioverkon kautta. Tiedon siirtoon tarvitaan modeemi, joka aiemmin on ollut pumppaamokohtainen. Fyysisesti laite on joka pumppaamossa lähes identtinen, mutta siinä on ollut esiasetettuna pumppaamokohtaiset asetukset. Ohjelmoinnin on tehnyt ulkopuolinen toimittaja. Modeemin rikkoutuessa varamodeemi joudutaan aina ohjelmoimaan kyseiselle pumppaamolle. Kehittämistoimena Virroilla muutettiin järjestelmää siten, että modeemit sopivat ilman ohjelmointia jokaiselle pumppaamolle. Tämä nopeuttaa modeemin vaihtoa ja vähentää riskiä, että rikkoutuneen modeemin aikana pumppaamo olisi häiriötilassa ja aiheuttaisi ylivuodon. Tyypillisesti modeemit rikkoutuvat esimerkiksi ukonilman seurauksena, jolloin myös rankkasateiden hulevesiä on jätevesiviemärissä normaalia enemmän.
Saarijärven kohdealue oli pitkä haja-asutusalueella oleva verkosto, jossa oli yli 30 useamman kiinteistön yhteistä tai ns. linjapumppaamoa sekä noin 120 kiinteistöpumppaamoa. Kehittämistoimena Saarijärven Vesihuolto Oy kokosi pumppaamoiden tiedot yhteiseen tietojärjestelmään sekä loi pumppaamoista kunnossapito-ohjelmaan hallinnan, jonka kautta pumppaamoiden tilaa, huoltohistoriaa ja työkiertoja voidaan luoda. Jokainen pumppaamo varustettiin QR-koodeilla, jolla asentaja tai pumppaamohuolto voi päivittää pumppaamon tietoja järjestelmään. Lisäksi kohdealueelle määritettiin ns. kriittiset pumppaamot, joiden tilaa seuraamalla saadaan kuva koko alueen toiminnasta. Nämä pumppaamot varustettiin kevyellä kaukovalvontajärjestelmällä sekä mekaanisilla pinnankorkeusmittauksilla, joka parantaa alueen pumppaamoiden hallinnan tilaa merkittävästi. Aiemmin yhdessäkään pumppaamossa ei ollut kaukovalvontaa.
Keuruulla pumppaamoihin liittyvä kehittämistoimenpide liittyi pumppaamoiden energiankulutustietojen viemiseen EMMI-tiedonhallintajärjestelmään, jossa tietoja voidaan yhdistää esimerkiksi virtaama- ja sademäärätietoihin. Tietojen koottu hallinta parantaa myös pumppaamoiden valvontaa sekä lisää mahdollisuuksia paremmin kohdistaa esimerkiksi ennakoivaa huoltoa. Näin parannetaan pumppaamoiden sietokykyä esimerkiksi ylivuototilanteisiin.
Ähtärissä omana työnä yhdistettiin pumppaamoita omaan verkostoautomaatiojärjestelmään. Näin pumppaamoita voidaan hallita etänä. Toimenpiteellä ehkäistiin jo kesällä 2023 ylivuototilanteita, kun pumppaamoiden kaukokäytöllä voitiin pidättää vettä verkostossa. Tällä ns. joustolla vältettiin, että jossain kohdassa verkostoa vesi olisi tullut yli tai jätevedenpuhdistamolle tuleva kuormitus olisi aiheuttanut puhdistamon ohituksen.
Jatkotoimet
Virroilla suunnitelmissa oli vielä kalibroida pumppaamoiden käyntiaikaan perustuva vesimäärämittaus siirrettävällä virtausmittarilla, mutta toimenpide jäi hankkeen jälkeiselle ajalle. Keuruulla EMMI-tiedonhallintajärjestelmän jatkokehittäminen jatkuu myös hankkeen jälkeen. Ähtärissä jatketaan pumppaamoiden yhdistämistä verkostoautomaatioon, jolloin saavutetaan entistä parempi hallinta verkoston toimintaan, ei pelkästään verkoston tilan seuraaminen.
