---

Parkanon Vesi Oy:n toimenpiteet hankkeessa

Hankkeen tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet

Hankkeen laitoskohtaisina tavoitteina Parkanon Vesi Oy:lle ovat:

• vähentää puhdistamolle tulevia ylivuotoja ja viemäritulvia
• oman operatiivisen toiminnan helpottaminen sekä teknisesti että taloudellisesti
• automaattisten menetelmien kehittäminen viemäritulvien mittaamisessa
• luoda helppokäyttöiset ja suuntaa antavat on-site mittaustavat
• ylivuotojen riskialueiden tunnistaminen ja kartoittaminen
• hyvien lähtökohtien luominen kaivokorttien tekemiseksi, jonka perusteella työtä voidaan jatkaa tulevaisuudessa

Tavoitteiden perusteella määriteltiin laitoskohtaiset toimenpiteet, joita olivat:

• Kaivojen kunnon kartoittaminen kaivokortistoon
• Kiinteistöjen salaoja- ja hulevesien kartoitus
• Viemäriverkoston vesimäärien mittaukset esim. siirrettävällä kalustolla
• Alueellisien vuotovesien kartoitus sähkönjohtavuuden tai muiden indikaattoreiden perusteella
• JV-pumppaamojen riskienhallinnan, mittauksien ja raportoinnin kehittäminen osana verkoston kaukovalvonnan kehittämistä
• SSP järjestelmän päivitykset ylivuotoihin liittyen
• Sademäärien vaikutukset vesimääriin ja veden liikkeiden arviointi jo kerätyn datan perusteella

Toimenpiteistä kohtaa 4 ei toteutettu ja kohdat 3,5 ja 7 yhdistyivät yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa rakennettiin jätevedenpuhdistamon pääviemärin kohdealueelle ns. aluemittausjärjestelmä.

Toimenpiteiden toteutumista ja sisältöä on kuvattu tarkemmin seuraavissa luvuissa.

Hankkeessa tehdyt toimet ja niistä syntyneet tulokset, toimintamallit ja kokemukset

Kaivojen kartoittaminen kaivokortistoon
Kaivokortti-sovellus on viety Parkanon Vesi Oy:n järjestelmätoimittajan Symetrin avulla osaksi verkostotietojärjestelmää ja tulevaisuudessa kaivokortteja voidaan tehdä suoraan verkostotietojärjestelmän työkalun avulla.

Hankkeessa kaivokortteja tehtiin harjoittelun näkökulmasta erityisesti pääviemärin kohdealueella. Kartoituksissa löytyi muutamia pahasti vikaantuneita kaivoja, mutta varsinaisesti kaivojen kartoitus ei ollut Parkanossa hankkeen keskiössä.

Kiinteistöjen salaoja- ja hulevesien kartoitus
Parkanossa toteutettiin savukokeita syksyllä 2022 ja kesällä 2023. Molemmista on laadittu omat raporttinsa. Ensimmäinen savukoe pidettiin yhteisenä harjoituksena muiden hankkeen vesihuoltolaitosten kanssa.

Ensimmäisessä savukokeessa löydettiin mm. suuren parkkipaikan hulevesikaivo, joka oli suoraan yhteydessä jätevesiviemäriin. Savukokeita pitäisi tehdä enemmän juuri kaupungin henkilöstön kanssa, koska hulevesi on kaupungin vastuulla, vaikka ongelma onkin vesihuoltolaitoksen.

Savukokeet tuottivat hyvää tietoa ja samalla laadittiin paljon tiedotepohjia ja saatiin kokemuksia savukokeiden käytännön toteutuksesta. Savukokeita voidaan jatkaa esimerkiksi alueilla, josta virtausmittauksilla saadaan viitteitä siitä, että verkostoon päätyy vettä nopeasti rankkasateiden aikaan, suoraan kiinteistöjen kaivoista.

Pääviemärin aluemittausjärjestelmä
Parkanossa hankkeen pääsisältö toteutui ns. aluemittausjärjestelmän luomisella. Tämä toteutettiin yhteistyössä Pipelife Finland Oy:n kanssa. Mittausjärjestelmä muodostui kolmestatoista mittauspisteestä, jotka rakennettiin pääviemäriin liittyviin viettoviemäreihin. Mittausjärjestelmä on Pipelifen SmartHub-sovellusalustaan liitetty ja perustuu tutkamittauksiin viettoviemäreiden kaivoissa. Tutkat mittaavat pinnankorkeutta, jonka mukaan laskennallisesti tieto muutetaan virtaamaksi. Järjestelmän rakentaminen edellytti linjojen koon ja kaltevuuden lisäksi kaivon muodon ja putkien korkeustietojen viemistä järjestelmään.

Aluemittausjärjestelmän suunnittelu kesti valtaosan hankkeesta ja varsinainen asennustyö saatiin käyntiin vasta keväällä 2023 ja järjestelmä toimintaan kesällä 2023. Näin ollen hankkeen lopussa kokemuksia on vielä varsin vähän, mutta ne ovat positiivisia.

Mittausjärjestelmä antaa kokonaiskuvaa siitä, mistä ja kuinka paljon vettä pääviemäriin ja jätevedenpuhdistamoon tulee. Mittausjärjestelmään on liitetty hankkeessa Vaisalan sääasema, jonka sademäärämittaustieto yhdistetään virtaamatietoon. Datan käsittely ja muokkaaminen on hankkeen päättyessä yhä kesken, mutta järjestelmän tuottama data mahdollistaa myös mallintamisen.

Sääaseman yhdistäminen omaan automaatioon koettiin todella haastavaksi. Huomattavasti helpompi tapa olisi viedä data pilvipalveluun, mutta automaatioon yhdistäminen on todennäköisesti pitkällä aikajänteellä parempi ratkaisu datan jatkokäsittelyyn.

Verrattuna lähtötilanteeseen, Parkanon Vesi Oy saa nyt hyvin tarkkaa tietoa siitä kuinka paljon vettä erilaisten sadeilmiöiden aikaan viemäriin tulee ja mistä suunnasta vesimäärät tulevat. Tämä tieto mahdollistaa myös jatkossa esimerkiksi veden padottamisen viemäriin, joka voi mahdollistaa jätevedenpuhdistamon suojelun esimerkiksi voimakkaissa rankkasateissa ja vähentää riskiä jätevedenpuhdistamon ohituksiin.

SSP-järjestelmän päivitykset
Syksyllä 2022 pidettiin Ramboll Finland Oy:n kanssa työpajoja SSP:n päivitykseen liittyen. Työpajojen aikana yhdistettiin Parkanon varautumis- ja poikkeustilannesuunnitelmat ja saatiin pohja kokonaisvaltaiseen riskienhallintasuunnitelmaan. Ramboll pystyy hyödyntämään mallia myös muissa vesihuoltolaitoksissa.

Tilanne hankkeen päätyttyä ja jatkotoimet

Hankkeen alussa tavoitellut käytännön hyödyt sekä niiden saavuttaminen on esitetty taulukossa.

Käytännön hyödyt	Saavutukset
Ylivuotojen, ohitusten ja viemäritulvien merkittävä väheneminen Luvan asettamiin raja-arvoihin pääseminen helpottuu jätevedenpuhdistamolla	Aluemittausjärjestelmän kautta voidaan nykyistä paremmin hallita vesimääriä pääviemärissä. Hankkeen aikana vielä merkittäviä vaikutuksia ei olla saavutettu, mutta tietoa voidaan hyödyntää viemäriverkoston hallintaan ja tätä kautta vähentää riskiä ylivuotoihin sekä jätevedenpuhdistamon ohituksiin. Ohitustilanteiden vähentyessä myös luvan asettamiin raja-arvoihin pääseminen helpottuu.
Korjaus- ja saneerausinvestointien suunnitelmallisuus ja vaikuttavuus paranee Työn suunnittelu ja kohdistaminen oikeisiin asioihin helpottuu	Aluemittausjärjestelmän kautta voidaan jo nyt nähdä mitkä viettoviemäreiden linjoissa virtaamat kasvavat suhteessa eniten. Tämä tieto auttaa jo esimerkiksi kaivojen kartoituksien ja savukokeiden kohdentamisessa. Tiedon käsittely ja siihen liittyvien työkalujen rakentaminen on vielä kesken, mutta toteutuessaan ne vaikuttavat merkittävästi saneeraustöiden suunnitteluun sekä toisaalta poistavat tarpeen erillisille, irrallisille vuotovesikartoituksille.
Toimintahäiriöiden ja hätätöiden väheneminen	Tiedon pohjalta voidaan ennakoida millaiset sadeilmiöt aiheuttavat ylivuoto- tai häiriötilanteita. Kunhan tietoa on riittävästi ja sitä pystytään tehokkaammin analysoimaan, voidaan sen pohjalta ennakoida haastavia tilanteita ja varata resursseja esimerkiksi päivystykseen ja tehdä ennakoivia huoltotöitä ennen riskien realisoitumista.

Vesimäärien perustason määrittäminen jokaisesta sivulinjasta on vielä kesken hankkeen päättyessä. Myös yhtenäisen työkalun rakentaminen datan analysointiin ja raportointiin on vielä kesken ja sitä jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen. Myös automaatiota ja käyttöliittymää yleisesti kehitetään vielä.
Kun aluemittausjärjestelmä on saatu nykyisellä paikallaan toimivaksi ja tietoa kerättyä riittävästi, voidaan järjestelmä siirtää myös muihin osiin viemäriverkostoa.

Itsearviointi

Hankkeen itsearvointi toteutettiin neljän kysymyksen kokonaisuudella, jonka tulokset on esitetty taulukossa.

Kysymys	Vastaus
Miten omasta mielestänne hanke toteutui vesihuoltolaitoksessanne?	Lähtökohtaisesti hankkeelle ei ollut suuria odotuksia, mutta aluemittausjärjestelmä realisoitui kuitenkin yli odotusten. Haasteena oli ajankäyttö, koska kehittäjiä ei vesihuoltolaitoksessa ole kuin toimitusjohtaja. Käytännön työt tehtiin pääasiassa alihankkijoiden ja kahden LUT:n kesäharjoittelijan toimesta.
Missä asioissa onnistuttiin, missä ei? Miksi?	Hanke lähti hieman hitaasti liikkeelle, mutta suunnittelutyö otti aikansa. Osittain hyvää onnea, että Pipelife lähti mukaan kehitystyöhön. Hankkeessa olisi voinut olla vielä enemmän yhteistyötä ja yhdessä tekemistä.
Mitä olisi voitu tehdä eri tavalla tai mikä olisi edesauttanut tavoitteiden toteutumisessa?	Jos aluemittausjärjestelmän olisi saanut toteutukseen nopeammin, olisi hankkeen aikana päästy pitemmälle. Nyt jäi paljon asioita vielä kesken ja niitä jatketaan hankkeen päätyttyä.
Missä asioissa ollaan nyt parempia kuin ennen hanketta?	Savukoeosaamista tuli paljon. Myös erilaista tukimateriaalia tuli tehtyä siihen liittyen. Päivitykset verkostotietojärjestelmään tuovat täsmällisyyttä tulevaisuudessa ja kun mahdollisuus itse muokata ja hallita aluemittausjärjestelmän käyttöliittymää paranee, niin siihen liittyvä osaaminenkin lisääntyy. Kaivojen kartoitukseen tuli osaamista tekemisen kautta.