---

Keuruun Vesi -liikelaitoksen toimenpiteet hankkeessa

Hankkeen suunnitellut tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet

Hankkeen laitoskohtaisina tavoitteina Keuruun Vesi -liikelaitokselle ovat:

• Ylivuotoriskien vähentäminen
• JV-pumppaamoiden reaaliaikaisen seurannan kehittäminen sähkönkulutuksen kautta
• Tiedonvaihdon ja yhteistyön kehittäminen vesihuollon ja kuntaorganisaation välillä
• JV-pumppaamoiden toimintavarmuuden riskienhallinnan kehittäminen
• Herkkien alueiden riskien tunnistaminen, varautuminen ja toimintaohjeiden luominen

Tavoitteiden perusteella määriteltiin laitoskohtaiset toimenpiteet, joita olivat:

• Kaivojen kunnon kartoittaminen kaivokortistoon
• Herkkien alueiden kartoittaminen paikkatietojärjestelmään
• Toimintaohjeiden- ja suunnitelmien luominen herkkien alueiden suojelemiseksi
• JV-pumppaamoiden riskienarvioinnin, sähkö- ja automaatiotekniikan kuntoarvioinnit ja pinnanmittauksen toimintavarmuuden parantaminen
• JV-pumppaamoiden sähkönkulutuksen hetkellisen seurannan EnerKey:n palvelulla

Etukäteen määriteltyjen toimenpiteiden lisäksi Keuruulla osallistuttiin sähkönjohtavuus- ja virtaamamittausten kehittämisen työpakettiin yhdessä Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy:n kanssa.

Lisäksi sähkönkulutuksen hetkellisen seurannan lisäksi lähdettiin laajemmin ottamaan käyttöön EMMI-tiedonkeruu- ja hallintajärjestelmää, jonka yhtenä osa-alueena oli sähkönkulutuksen seurannan kehittäminen.

Alun perin suunnitellut tavanomaiset pumppaamoiden kehittämistoimet päätettiin hankkeessa jättää toteuttamatta ja keskittyä kokeilemaan uusia viettoviemäreiden mittausmenetelmiä ja kehittämään verkoston tiedonhallintaa.

Toimenpiteiden toteutumista ja sisältöä on kuvattu tarkemmin seuraavissa luvuissa.

Hankkeessa tehdyt toimet ja niistä syntyneet tulokset, toimintamallit ja kokemukset

Kaivojen kartoittaminen kaivokortistoon
Ennen fyysistä kartoitusta kaikille kaivoille luotiin tunnukset ja niille luotiin karttataso verkostokartalle.

Keuruun Vesi -liikelaitos kartoitti omana työnään kesällä 2022 Otavan hankealueen noin 50 jätevesiviemärikaivoa ja keväällä 2023 Kurkiniemen hankealueelta ostopalveluna noin 150 kaivoa. Otavan alueella kuvattiin myös kaivojen väliset jätevesilinjat omana työnä. Kartoitettu kaivojen määrä oli noin 5-10 % kaivojen kokonaismäärästä Keuruun alueella.

Itse kartoitetut kaivot tehtiin suoraan maastossa Masinotek Oy:n hallinnoimaan AHJO-kunnossapitojärjestelmään, johon oli luotu hankkeen kaivokorttipohjan mukainen kaivokortti.

Ostopalveluna toteutetut kaivojen kartoitukset raportoitiin taulukkomaisessa muodossa, josta manuaalisesti tiedot siirrettiin kunnossapitojärjestelmään.

Kehitteillä oleva EMMI-tiedonhallintajärjestelmä pystyy hakemaan kunnossapitojärjestelmään koottua kartoitustietoa ja luomaan siitä erilaisia näkymiä ja raportteja. Kunnossapitojärjestelmä toimii kaivojen tietosäilönä, josta saman toimittajan toinen järjestelmä noutaa tietoa.

Kokemuksena itse tehdyt kartoitukset antavat huomattavasti enemmän ja tarkempaa tietoa, kuin alihankintana toteutetut. Kustannuksiltaan Keuruulla eri tapojen välillä ei suuria eroja ollut, haasteena oli enemmänkin oman henkilöstön resurssit toteuttaa kartoituksia.

Ostopalveluna toteutetut kartoitukset jäivät helposti yleismuotoisiksi. Saneeraustoimia varten kaivolla pitäisi kuitenkin käydä itse. Koettiin, että pelkkä kaivokortti ei välitä tietoa riittävästi, jotta sen varassa voitaisiin saneerauksia suunnitella riittävän tarkasti.

Kartoitetuista kaivoista noin 20 % olivat merkittävästi viallisia. Otavan alueella kaivot olivat muovikaivoja, joiden kansistot vuotivat ja Kurkiniemessä betonikaivoja, joiden saumat vuotivat. Linjojen kuvaus Otavan alueella ei suhteessa kaivojen vikoihin tuottanut juurikaan uusia havaintoja. Kuvaus omana työnä ei merkittävästi lisännyt työmäärää, kun kaivoilla kuitenkin oltiin, joten se koettiin kannattavaksi tehdä.

Herkkien alueiden kartoitus
Pohjatyönä herkkien alueiden kartoitukselle tehtiin yhteinen karttapohja, johon hankkeessa tuotetun ohjeen mukaisesti vietiin ympäristötietokannasta mm. pohjavesialuetietoa. Karttapohjaan lisättiin jätevesiverkostot ja pumppaamot.

Laaditun pohjan avulla pidettiin loppukesästä 2023 kokous ympäristötarkastajan ja terveystarkastajan kanssa, jossa käytiin järjestelmällisesti läpi karttaa ja sen osoittamia leikkauskohtia, joissa pumppaamot olivat sijoitettuna lähelle herkkää luontokohdetta. Palaverista laadittiin erillinen muistio.

Havaintoina yhteiskokouksesta koettiin hyvän valmistelun tärkeys. Karttapohjalle pitää etukäteen saada näkyviin riittävästi informaatiota herkistä alueista, koska muussa tapauksessa keskustelu keskittyy yksinomaan selkeisiin alueisiin, kuten uimarantoihin tai pohjavesialueisiin. Helposti esimerkiksi purot tai luontoarvoiltaan tärkeät kohteet jäävät huomioimatta. Myös valuma-alueet ja virtavesien virtaussuunnat olisi järkevä huomioida. Tämän lisäksi yhteiskokoukseen kannattaisi valmistella etenemisjärjestys, jotta kaikki alueet tulisi käytyä läpi järjestelmällisesti.

Herkkien alueiden kartoitusta pidettiin molempien osapuolien osalta hyvänä tapana ja se toi lisää tietoa sekä selkeitä tarkistuskohteita osaksi vesihuoltolaitoksen riskienhallintaa. Kartoituksen lopputulemana käytiin keskustelua toimintaohjeiden ja suunnitelmien luomisesta herkkien alueiden suojelemiseksi, joiden avulla omaehtoisemmin sekä maankäytön suunnittelu että vesihuolto voisivat huomioida herkät alueet omassa toiminnassaan.

Vesihuollon tiedonhallinnan kehittäminen
Keuruun Vesi -liikelaitos käynnisti kesällä 2022 kehittämistoimet Masinotek Oy:n EMMI – ympäristötiedon seurantajärjestelmän käyttöönottoon. EMMI on mittalaiteriippumaton datan keräys- ja raportointialusta, johon Keuruulla hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen lähdetään kokoamaan eri lähteistä kerättyä mittaustietoa.

Tarkoituksena on, että reaaliaikainen kuva jätevesiverkostosta voidaan luoda EMMI-järjestelmään. Hankkeen aikana järjestelmään oli tarkoitus viedä pumppaamoiden sähkönkulutustiedot, jotka antavat reaaliaikaista kuvaa pumppaamoiden tilasta ja myös pumppujen tai linjastojen huoltotarpeesta. Hankkeen päättyessä työ on yhä käynnissä, koska teknisesti hetkellisten sähkönkulutustietojen saaminen EMMIin osoittautui haasteelliseksi toteuttaa. Tiedonkeruujärjestelmään yhdistettiin kuitenkin painemittaukset (vesimäärätieto) sekä sadeanturit, joiden tietoa voidaan tarkastella järjestelmän kautta.

EMMI-tiedonkeruujärjestelmä vaikuttaa joustavalta ja soveltuvalta ratkaisulta vesihuoltolaitoksen tiedonhallintaan. Koska sillä ei voi vaikuttaa automaatioon tai verkoston ohjaukseen, voi sitä hyödyntää helposti myös kunnalle ja viranomaisille tuotetun tiedon esittämiseen sekä antaa rajattuja katseluoikeuksia verkostotietoon. Järjestelmään voidaan yhdistää myös tulevaisuudessa näytteenottojen sekä muiden kertaluontoisten mittausten tiedot.

Mittaukset viettoviemärissä
Hankkeessa Keuruun Vesi -liikelaitos kokeili paineantureita viettoviemäreiden pinnankorkeuden ja tätä kautta virtauksen analysointiin kesällä 2022. Kokeilua varten hankittiin kolme Masinotek Oy:n toimittamaa paineanturia, joiden mittaustiedot yhdistettiin EMMI-tiedonkeruujärjestelmään. Paineanturit olivat tavallisia hydrostaattisia paineantureita, joita käytetään esimerkiksi jätevedenpumppaamoissa. Hankitut mittalaitteet eivät kuitenkaan soveltuneet lainkaan jätevesiviemäreihin ja kokeilu lopetettiin syksyllä 2022. Ongelmana paineantureissa oli, että niiden piti täysin olla mitattavassa nesteessä, mutta jätevesikaivoissa ei ollut sakkapesiä, joihin ne olisi voitu asentaa. Linjaan asennettuna ne keräsivät vain ainesta ympärilleen ja aiheuttivat tukoksia.

Samanaikaisesti kokeiltiin ultraäänianturia, jolle rakennettiin kuvan x mukainen testiasema. Ultraäänianturin ongelmaksi muodostu, ettei vedenpintaa pystytty rajaamaan mittausdatasta. Eli anturi ei soveltunut muotoiltuihin kaivopohjiin, koska se mittasi etäisyyden seinämistä tai pohjan muotoilusta. Myös irtain aines tai vaahto aiheutti samankaltaisen ongelman.

Sen sijaan EMMI – tiedonkeruujärjestelmään liitetyt sademittarit tuottavat suoraan hyödynnettävää tietoa sademääristä. Sademäärätieto voidaan tulevaisuudessa yhdistää tiedonhallintajärjestelmään vietävän virtaus-, sähkönjohtavuus- tai energiankulutustiedon kanssa. Tiedon jatkojalostus on hankkeen päättyessä yhä kesken.

Sähkönjohtavuus ja virtaamamittauskokeilu
Keväällä 2023 aloitettiin mittauskokeilu yhteistyössä Prosessia Oy:n ja Gaproc Oy:n kanssa, jossa sekä Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy:n kohdealueelle että Keuruun Veden Kurkiniemen kohdealueelle asennettiin siirrettäviä tutka-antureita ja sähkönjohtavuusantureita.

Kokeilussa on tarkoituksena kokeilla uutta IoT-pohjaista tekniikkaa viettoviemäreiden virtaaman mittaamiseen sekä yhdistää virtaamatietoa jäteveden sähkönjohtavuustietoon. Tavoitteena on tekniikan kokeilun lisäksi tutkia, voitaisiinko pelkällä sähkönjohtavuustiedolla riittävän tarkasti seuloa kohdealueilta suuntia, josta syntyy esimerkiksi rankkasateilla muusta verkostosta poikkeavia määriä sisäänvuotovesiä.

Kokeilussa Keuruulle asennettiin viisi LoraWan-verkossa olevaa mittausasemaa, jotka on pidetty hankkeen loppuun saakka samoissa kaivoissa. Asemat jakavat yhden pumppaamoalueen verkoston pienempiin osiin helpottaen näin vuotovesien kartoittamista.

Hankkeen päättyessä tekniikan haasteena on yhä puutteellinen mallinnus virtaamamääristä. Tutka-anturit mittaavat tarkasti ja luotettavasti pinnankorkeuden kaivossa, mutta virtausmääriä ei vielä saada järjestelmästä ulos. Sähkönjohtavuusanturit toimivat hyvin ja niistä voidaan selkeästi havaita esimerkiksi rankkasateiden aiheuttamat muutokset sähkönjohtavuudessa.

Sähkönjohtavuus ja kaivojen pinnankorkeus reagoivat samassa suhteessa vuotovesien määrän kasvuun, joka tarkoittaa, että molemmilla menetelmillä voidaan havaita vuotovesiä. Tästä esimerkki kuvissa x ja y, joissa on kuvattu sademäärän kasvu sekä sähkönjohtavuus samalla aikavälillä.

Viisi laitetta koettiin riittäväksi, mutta esimerkiksi kymmenellä laitteella voitaisiin paremmin kattaa yhden pumppaamopiirin alue.

Työpaketista on valmistumassa opinnäytetyö keväällä 2024.

Kokeilu jatkuu hankkeen päätyttyä Keuruulla vuoden 2024 kesällä ja mittausasemia on tarkoitus kokeilla myös muissa osissa verkostoa.

Tilanne hankkeen päätyttyä ja jatkotoimet

Hankkeen alussa tavoitellut käytännön hyödyt sekä niiden saavuttaminen on esitetty taulukossa.

Käytännön hyödyt	Saavutukset
Vuotovesien määrä vähenee ja ylivuotoja ei synny	Hankkeen aikana konkreettisia korjaustoimenpiteitä ei ole tehty, mutta kaivojen kartoitusten kautta on korjaustoimenpiteitä kohdistettu esimerkiksi Kurkinimen kohdealueelle. Vuotovesi- ja ylivuotoasiat ovat olleet esillä huomattavasti enemmän ja vuotovesien vähentämistä on suunniteltu hankkeen aikana enemmän. Pohjaa on luotu järjestelmälliselle, jatkuvalle toiminnalle.
Keskustelu- ja tiedonsiirto kunnan ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä kunnan maankäytön kanssa helpottuu	Tässä ei ole varsinaisesti tapahtunut muutosta suuntaan tai toiseen. Yhteistyö toimi Keuruulla varsin hyvin jo ennen hanketta. Herkkien alueiden tarkastelu on nyt ehkä laajempaa kuin aiemmin. Toki sitä on tehty ennenkin, mutta ei välttämättä niin tietoisesti.
Investointi- ja saneeraustoimien suunnittelu selkeytyy Työtä voidaan kohdistaa oikean tarpeen mukaan Työn suunnittelu selkeytyy Vahinkojen korjaamisesta ja hätätyöstä siirrytään ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin	Saneeraustoimenpiteitä esimerkiksi kaivojen kunnostukseen on pystytty nyt paremmin kohdentamaan esimerkiksi Kurkiniemen huonokuntoisiin kaivoihin. Opittua kaivojen kartoitusta sekä ylivuoto- ja sisäänvuotovesien tarkkailua jatketaan, jotta siitä saatavaa tietoa voidaan myös jatkossa hyödyntää saneeraustoimien suunnittelussa. Hankkeen kautta ymmärrys on parantunut siihen, miten pala kerrallaan voidaan verkostoa kunnostaa ja työtä kohdentaa oikeisiin asioihin. Hankkeen aikana on ollut entistä enemmän esillä ennalta ehkäisevät toimenpiteet, kuten kartoitukset, mittaaminen ja selvitykset, jotka lisäävät ennakointia ja pitkällä tähtäimellä siirtävät toimintaa vahinkojen korjaamisesta ja hätätyöstä ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Tutkittu tieto helpottaa saneeraustarpeiden perustelua johtokunnalle ja tätä kautta kunnan päätöksentekoon.
JV-pumppaamoiden toimintavarmuus paranee JV-pumppaamoiden toimintahäiriöt vähenevät ja niihin voidaan reagoida nopeammin	Varsinaisesti hankkeessa ei käytetty aikaa pumppaamoiden toimintavarmuuden parantamiseen tai toimintahäiriöiden poistamiseen. Sähkönkulutuksen parempi seuranta tukee kuitenkin myös pumppaamoiden kunnon seurantaa ja ennakoivaa huoltoa. Lisäksi energiankulutuksen tietoa voidaan hyödyntää viestinnässä esimerkiksi energiansäästöön liittyvissä asioissa.

Hankkeen päättyessä sähkönjohtavuuden ja pinnankorkeuden mittaukset jatkuvat. Tavoitteena on siirtää laitteistoja alue kerrallaan ja kartoittaa vuotavia alueita kaivojen kartoituksia varten.

Kaivojen kartoituksia tehdään resurssien mukaan myös jatkossa ja kerätään kaivotietoa AHJO-kunnossapitojärjestelmään. Saneerauksia kohdennetaan kartoitustietojen perusteella nykyistä paremmin.

EMMI-tiedonhallintajärjestelmän kehittämistä jatketaan. Järjestelmän avulla voidaan suodattaa kaivojen kartoitustietoa sekä hallita sähkönjohtavuus-, virtaama-, energiankulutus- ja sademäärätietoja sekä muodostaa kerätystä tiedosta yhteenvetoja ja analyysejä.

Itsearviointi

Hankkeen itsearviointi toteutettiin neljän kysymyksen kokonaisuudella, jonka tulokset on esitetty taulukossa.

Kysymys	Vastaus
Miten omasta mielestänne hanke toteutui vesihuoltolaitoksessanne?	Loppujen lopuksi hankkeen lähtökohtaiset tavoitteet saatiin toteutettua varsin hyvin. Hankkeen aikana luovuttiin pumppaamoiden kehitystoimista ja kohdistettiin toimia enemmän kaivojen kartoituksiin ja mittauksiin.
Missä asioissa onnistuttiin, missä ei? Miksi?	Sähkönjohtavuuden ja virtauksien seurannasta varmasti eniten hyötyä jatkoa ajatellen. Alussa hakuammuntaa ja hieman sekaannusta. Olisi pitänyt vielä enemmän miettiä. EMMI-tiedonhallintajärjestelmän kehittäminen alJatketaan hankkeen jälkeen.
Mitä olisi voitu tehdä eri tavalla tai mikä olisi edesauttanut tavoitteiden toteutumisessa?	Hankkeen alussa olisi pitänyt suunnitella tarkemmin laitoksen omia toimenpiteitä. Nyt lähdettiin vähän kiireellä liikkeelle ja lähdettiin toteuttamaan esimerkiksi painemittauksia, ilman tarkempaa suunnitelmaa jatkotoimista. Tehtiin ehkä vähän turhaa työtä.
Missä asioissa ollaan nyt parempia kuin ennen hanketta?	Henkilökohtaiset taidot ja osaaminen kehittynyt esimerkiksi kaivojen kartoituksessa ja sähköisten järjestelmien käytössä ja anturitekniikassa. Sisäänvuotovesien seuranta ja hallinta on enemmän esillä vesihuoltolaitoksessa kuin aikaisemmin. Hankkeen aikana ollaan oltu enemmän yhteydessä muihin vesihuoltolaitoksiin ja vaihdettu tietoa ja kokemuksia erityisesti esimerkiksi Mäntän kanssa.