Yhteistyön kehittäminen

Yhteistyön parantaminen

Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä oli parantaa osallistuvien vesihuoltolaitosten ja heidän “kotikuntiensa” maankäytön välistä yhteistyötä.

Lisäksi hankkeessa kehitettiin vesihuoltolaitosten välistä yhteistyötä. Jaettiin tietoa ja osaamista viemäriylivuotojen hallintaan liittyen sekä tehtiin konkreettisia toimia resurssien parempaan hyödyntämiseen ja kriisitilanteiden varalle.

Hankkeessa jatkettiin myös Järvi-Suomen vesihuoltolaitosten yhteistyöverkoston käynnistäminen -hankkeen toimintaa. Vesihuoltolaitosten yhteistyöstä voi lukea lisää osoitteessa www.järves.fi.

Tavoitteet

Kaikilla hankkeen toteuttajilla on yhteistyötä kunnan muun maankäytön ja maankäytön suunnittelun kanssa. Yhteistyön muodot, tavat ja toimivuus vaihtelevat. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa, dokumentoida ja kehittää tätä yhteistyötä sekä poimia hyviä käytänteitä levittämistä varten.

Kerättyä tietoa oli tavoitteena levittää yhteisten tapaamisten ja työryhmien kautta sekä hankkeessa järjestettävien koulutusten ja seminaarien avulla niin toteuttajien omien kuntien sisällä kuin niiden välillä. Tavoitteena oli, että maankäytön toimijat oppisivat vesihuollon näkökulman kaupunkivesien hallinnasta ja vesihuolto ymmärtäisi entistä paremmin muiden toimijoiden näkökulmia. Tavoitteena oli laatia myös yhteistä materiaalia kaikkien toteuttajien ja kuntien käyttöön.

Yhteistyön kehittäminen ei rajaudu pelkästään kuntiin. Työpaketissa oli tarkoitus kartoittaa, kehittää ja kuvata hyviä toimintamalleja liittyen vuorovaikutukseen myös muiden toimijoiden kanssa. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi sähkö-, energia- ja teleoperaattorit sekä muuta veden- tai maankäyttöä hallinnoivat toimijat, kuten ojitusyhtymät tai vesihuolto-osuuskunnat.

Toimenpiteet

Yhteistyön kehittämiseen liittyvät toimenpiteet voidaan hankkeessa jakaa kahteen eri luokkaan. Hankkeeseen osallistuneiden vesihuoltolaitosten välisen yhteistyön kehittämiseen sekä hankkeeseen osallistuneen vesihuoltolaitoksen ja toimintakunnan välisen yhteistyön kehittämiseen.

Tarkastellaan ensimmäisenä toimenpiteitä, jotka liittyivät hankkeeseen osallistuneiden vesihuoltolaitosten välisen yhteistyön kehittämiseen.

Hankkeen aikana mukana olevat vesihuoltolaitokset kokoontuivat yhteiskokouksiin joko fyysisesti tai videoneuvottelun välityksellä noin kymmenen kertaa. Kokouksissa käytiin läpi hankkeen yhteisten toimien edistämistä, kerrottiin eri vesihuoltolaitosten toiminnasta sekä vaihdettiin ajatuksia hankkeen teemoihin liittyen. Kokouksiin osallistuivat pääasiassa hankkeen aktiivit, eli vesihuoltopäälliköt ja/tai johto ja vesihuoltolaitoksen hankeasiantuntijat. Fyysisiä kokouksia pyrittiin järjestämään vesihuoltolaitosten omissa tiloissa, jolloin samalla halukkaat pystyivät tutustumaan esimerkiksi jätevedenpuhdistamon toimintaan.

Hankkeen seurauksena erityisesti kahdenväliset keskusteluyhteydet paranivat ja tietoa vaihdettiin esimerkiksi verkostonhallintajärjestelmistä, kaukovalvonnasta, mittalaitteista ja niiden asennuksesta sekä myös hankkeen ulkopuolisista asioista, kuten laskutusohjelmista ja muista vesihuoltolaitosten päivittäisistä haasteista. Toimenpiteiden tuloksena kuuden vesihuoltolaitoksen keskusteluyhteydet paranivat ja tukea päivittäiseen tekemiseen on entistä helpommin saatavilla. Hanketoimijoiden palautteen perusteella myös vertaistuki esimerkiksi päälliköiden välillä edesauttaa työssä jaksamista.

Vesihuoltolaitosten välisen yhteistyön kehittäminen syntyi hankkeessa osin luontaisesti, ilman siihen erikseen kohdistettuja toimenpiteitä.

Toisena kokonaisuutena oli vesihuoltolaitosten ja heidän omien kuntiensa välisen yhteistyön kehittäminen. Tämän pohjaksi hankkeessa toteutettiin aivan alkuvaiheessa kysely kuntien maankäytön, maankäytön suunnittelun, valvonnan sekä ympäristö- ja terveystarkastajille. Kyselyssä kartoitettiin anonyymisti yhteistyön tilaa, ongelmakohtia sekä toiveita hankkeen toimenpiteille. Kyselyssä nousi selkeästi esille yhteiset tapaamiset ja yhteinen koulutus. Tapaamisia lähdettiin edistämään siten, että tavoitteeksi asetettiin, että jokaisen vesihuoltolaitos ja kunnan maankäyttö järjestäisivät yhteisen tapaamisen, jossa yhteistyötä suunniteltaisiin ja jaettaisiin tietoa. Tämä toteutui hankkeen aikana Virroilla ja Ähtärissä sekä osittain Keuruulla ja Saarijärvellä herkkien alueiden kartoitusten myötä (TP5). Virroilla ja Ähtärissä järjestetyt yhteistapaamiset poikivat säännöllisen kokoontumiskäytännön. Ähtärissä tavoitteeksi asetettiin, että vesihuolto ja muu maankäyttö kokoontuisivat syksyisin ja keväisin. Syksylle asetettaisiin tavoitteeksi käydä keskustelua tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta ja budjetista sekä löytää yhteisiä kehittämiskohteita. Syksyisin myös tarkasteltaisiin päättyvän kesäkauden toimenpiteitä ja mahdollisia vielä tehtäviä töitä. Keväällä taas käytäisiin läpi hyväksytty budjetti sekä tulevan kesäkauden käytännön rakennustyöt. Ähtärissä koettiin, että määrämuotoisella tapaamisella saataisiin paremmin ryhtiä yhteiseen tekemiseen, kuin vapaamuotoisella kontaktoinnilla tarpeen mukaan. Virroilla asia edistyi, kun organisaatiomuutoksen myötä maankäytölle ja vesihuoltolaitokselle tuli yhteinen esimies (yhdyskuntatekniikan päällikkö), jolloin vesihuollon ja maankäytön rakennushankkeet ovat selkeästi yhteisesti suunniteltavissa.

Hyviä käytäntöjä löytyi esimerkiksi Parkanosta, jossa vesihuoltolaitoksen toimitusjohtajan toimisto oli samoissa tiloissa kuin kunnan maankäyttö. Tämä edisti ns. kahvipöytäkeskusteluissa siirtyvää tietoa ja paransi selkeästi yhteistyötä ja tiedon välittämistä verrattuna laitoksiin, joissa vesihuolto oli täysin omissa tiloissaan. Hankkeessa ehdotettiin kokeiltavaksi käytäntöä, jossa vesihuoltolaitoksen päällikkö tai toimitusjohtaja viettäisi osan työviikostaan samoissa tiloissa kuin muu maankäyttö. Esimerkiksi pitämällä toimistotyöpäivän kaupungintalolla. Valitettavasti hankkeen aikana ei tällaista kokeilua ehditty toteuttamaan.

Koulutukselliseen yhteistyötarpeeseen vastattiin suunnittelemalla ja toteuttamalla neljä Vesi & Maa -työpajaa keväällä 2023. Työpajoihin kutsuttiin vesihuoltolaitosten ja kuntien maankäytön henkilöstöä kaikista kuudesta vesihuoltolaitoksesta ja heidän ns. kotikunnastaan. Päiviin tavoiteltiin myös kuntien teknisen lautakunnan valtuutettuja, mutta heitä päiviin osallistui valitettavan vähän. Päivät rakentuivat vesihuollon teemojen ympärille, kuten vesihuollon perusteet, hulevedet, häiriötilanteet sekä kaavoituksen vaikutus vesihuoltoon. Koulutukset järjestettiin Virroilla, Ähtärissä, Keuruulla ja Mäntässä. Yhteensä koulutuspäiviin osallistui noin sata henkilöä eri kunnista ja vesihuoltolaitoksista.
Päivien palautteet olivat pääosin positiivisia. Ehkä vielä enemmän toivottiin työpajamaisempaa ja ongelmien ratkaisuun ja keskustelun kehittämiseen liittyviä kokoontumisia, kuin nyt toteutettuja koulutuksellisia kokonaisuuksia. Toimintamallia pidettiin kuitenkin hyvänä ja tietoja vaihdettiin niin kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä kuin kuntarajojenkin ylitse. Vesi & Maa -päivissä oli myös mahdollisuus tutustua käytännössä paikkakunnan vesihuoltolaitoksen toimintaan vierailemalla esimerkiksi jätevedenpuhdistamossa ja / tai verkoston valvomossa tai muussa vesihuollon toimintaympäristössä.
Hankkeen lopussa järjestettiin hankkeen loppuseminaari Jämsän Himoksella. Osallistujia seminaarissa oli noin 30. Seminaarissa jokainen hankkeen toteuttaja esitteli omia toimenpiteitään sekä jaettiin tietoa hankkeen yhteisistä toimenpiteistä, kuten kaivokorteista ja ylivuotoriskien arvioinnista. Kaikki seminaarin esitykset videoitiin ja tallennettiin hankkeen kotisivuille.

Jatkotoimet

Yhteistyön kehittäminen jatkuu kaikissa vesihuoltolaitoksissa ja kunnissa omalla painollaan. Vesi & Maa -työpajoja voidaan jatkaa esimerkiksi osana Järvi-Suomen Vesihuoltolaitokset ry:n toimintaa, johon hankkeen vesihuoltolaitokset kuuluvat.