---

Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy:n toimenpiteet hankkeessa

Hankkeen tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet

Hankkeen laitoskohtaisina tavoitteina Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy:lle ovat:

• • Vähentää vuotovesien määrää ja ylivuotojen riskiä
• • Saada tarkempaa tietoa vuotovesistä jätevesiverkostossa
• • Kokeilla erilaisia menetelmiä vuotovesien alueellisessa kartoituksessa
• • Luoda pohjaa ylivuotojen kaukovalvonnalle erilaisten mittausmenetelmien kautta

Tavoitteiden perusteella määriteltiin laitoskohtaiset toimenpiteet, joita olivat:

• 1. Kaivojen kunnon kartoittaminen kaivokortistoon
• 2. Alueellisien vuotovesien kartoitus sähkönjohtavuuden tai muiden indikaattoreiden perusteella

Toimenpiteiden toteutumista ja sisältöä on kuvattu tarkemmin seuraavissa luvuissa.

Hankkeessa tehdyt toimet ja niistä syntyneet tulokset, toimintamallit ja kokemukset

Kaivojen kartoittaminen kaivokortistoon
Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy:n keskeisin toimenpide hankkeessa oli systemaattinen ja laajamittainen kaivojen kartoittaminen kohdealueilla. Hankkeen aikana kartoitettiin yhteensä lähes 400 viemärikaivoa.

Ensimmäisenä kartoitusalueena oli Kolhon keskusta-alue. Alue kartoitettiin ostopalveluna Suomen Putkistopalvelu Oy:n toimesta. Palveluntarjoaja toteutti kartoituksen ja kaivoista tehtiin pdf-muotoiset kaivokortit. Palveluntarjoaja kuvasi myös kaivot 360-videolla, jonka perusteella kaivojen kuntoa voisi arvioida myös jälkeenpäin. Käytetty videointimenetelmä ei kuitenkaan tuonut varsinaista lisäarvoa, koska videot olivat erittäin raskaita jälkikäteen käydä läpi tai tunnistaa niistä luotettavasti varsinaisia vikoja kaivossa. Kartoitettuja kaivoja oli yhteensä 149 kappaletta, joista 16 sai kaivokortissa vuotoluvuksi 1-4, joka tarkoittaa erittäin pahasti vuotavaa ja helposti korjattavaa kaivoa. 24 kaivoista sai luvun 5-10, joka tarkoitti kohtalaista vuotoa. Alueella siis vähintään kohtalaisesti vuotavia kaivoja oli 27%.

Toisen alueena kartoitettiin Vilppulan kohdealueen kaivoja. Kartoitus tehtiin omalla henkilöstöllä ja käytettiin perinteistä valokuvausta ja kuvat liitettiin pdf-muotoisiin kaivokortteihin. Kaivoja kartoitettiin yhteensä 172 kappaletta, joista pahasti vuotavia ja helposti korjattavia oli 36 ja kohtuullisesti vuotavia 38 kappaletta. Alueella siis vähintään kohtalaisesti vuotavia kaivoja oli 43%

.Viimeisenä alueena kartoitettiin Joenniemen kohdealue, jossa oli noin 50 kaivoa. Näitä kaivoja kartoitettiin hankkeessa laaditun puhelinsovelluksen avulla ostopalveluna KVVY Tutkimus Oy:n kanssa. Kohdealueen kaivoista xx kappaletta oli runsaasti vuotavia ja helposti korjattavia ja yy kappaletta kohtalaisesti vuotavia. Alueella siis vähintään kohtalaisesti vuotavia kaivoja oli xx%.

Kaikki kaivot luotiin KeyAqua-järjestelmään, johon liitettiin myös kaivokortit. Järjestelmän kautta pystyy selaamaan kaivoja ja niiden kartoitustietoja sekä otettuja valokuvia.

Kaivojen kartoituksen kautta saatiin hyvää tarkennettua kuvaa kohdealueiden tilasta ja esimerkiksi saneerauksia Kolhon vuotaviin kaivoihin toteutettiin jo hankkeen aikana. Kaivojen kartoitus nähtiin hyvänä, mutta työläänä toimenpiteenä. Yhden kaivon kartoituskustannus ostopalveluna oli noin 50–60 €. Omana työnä arvioiden noin puolet tästä. Kaivojen kartoitus kuitenkin oli erittäin aikaa vievää työtä, eikä omana työnä vastaavia määriä olisi tehokkaasti voitu kartoittaa.

Kaivojen kartoituksessa koettiin tärkeänä se, että kartoittaja tietää mitä tekee. Kokemusten perusteella kartoittajan pitää osata tehdä kattavasti havaintoja ja päätelmiä, vaikka kaivokortti ohjaakin keräämään tärkeimmät tiedot. Mäntässä koettiin, että kun kaivoja kartoitetaan, on parempi samalla kerralla kerätä mahdollisimman paljon tietoa, jotta kaivolla ei tarvitsisi käydä uudestaan ennen mahdollista saneerausta.

Kaivojen kartoitus edellyttää hyvää motivaatiota tekijältä sekä aikaa vesihuoltolaitokselta. Jatkossa Mäntässä pohditaan käytäntöä, että omien työntekijöiden voimin kartoitetaan kaivoja aina kun työtilanne sen mahdollistaa. Kartoitukset kohdistettaisiin tietyille alueille etukäteen laadittavan suunnitelman mukaisesti.

Alueellisien vuotovesien kartoitus sähkönjohtavuuden tai muiden indikaattoreiden perusteella
Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy käynnisti keväällä 2023 yhdessä Keuruun Vesi -liikelaitoksen sekä Prosessia Oy:n ja Gaproc Oy:n kanssa aluemittauskokeilun, jossa Mäntän viemäriverkostoon asennettiin viisi siirrettävää mittauspistettä. Mittauspisteillä mitataan tutka-anturilla veden pinnankorkeutta kaivossa sekä samanaikaisesti sähkönjohtavuutta jätevedessä. Mittaustieto siirtyy laitetoimittajan pilvipalveluun.
Mittalaitteella on tarkoitus haarukoida jätevesipumppaamon pumppaamoaluetta pienempiä kokonaisuuksia ja selvittää reaaliaikaisesti jäteveden virtaaman muutoksia. Tietoa voidaan hyödyntää tarkempien kartoitusten, kuten kaivojen kartoituksen tai savukokeiden kohdistamisessa.

Mittaukset jatkuvat vielä vuoteen 2024, mutta jo nyt kerätyn tiedon perusteella pystytään päättelemään summittaista suuntaa tuleville vuotovesille. Myös korrelaatio sähkönjohtavuuden ja vuotovesien määrän suhteen on selvä. Dataa tulee kuitenkin käsitellä enemmän, jotta voitaisiin selvittää millainen sähkönjohtavuuden muutos suhteessa vuotoveden määrään. Odotukset kuitenkin sille, että pelkällä sähkönjohtavuudella voitaisiin tehdä summittaista, ns. esikartoitusta ovat olemassa. Sähkönjohtavuus ei kuitenkaan vielä tällä tietopohjalla ole sovellettavissa jatkuvaan kaukovalvontaan.

Mittausta olisi täydentänyt sademäärämittaus, koska nyt mittaustietoa ei voida suoraan yhdistää sademäärään. Sademittausta ei kuitenkaan ehditty Mäntässä toteuttamaan hankkeen aikana. Mittauspisteiden määrä oli hankkeessa viisi, joka on kokemusten mukaan minimimäärä, jotta samalla kertaa voidaan kattaa riittävän suuri alue ja riittävästi verkoston haaroja.

Mittauskokeilusta laaditaan opinnäytetyö Keuruun Vesi -liikelaitoksen työntekijän toimesta, jossa käsitellään tarkemmin dataa ja mittaustuloksia.

Tilanne hankkeen päätyttyä ja jatkotoimet

Hankkeen alussa tavoitellut käytännön hyödyt sekä niiden saavuttaminen on esitetty taulukossa.

Käytännön hyödyt	Saavutukset
Vuotovesien määrä vähenee ja ylivuotoja ei synny	Hankkeessa ei varsinaisesti tehty toimenpiteitä, jotka suoraan vähentäisivät vuotovesien määrää. Kuitenkin esimerkiksi Kolhon alueen kaivojen kartoituksen kautta tehtiin saneerauksia jo kesällä 2023 ja tämän ennakoidaan vaikuttavan suoraan kevään 2024 sulamisvesistä aiheutuvaan vuotovesien piikkiin. Vuotovesien piikin odotetaan loivenevan, koska erityisesti huonokuntoiset kaivot on nyt pystytty saneeraamaan. Ongelmana säilyy yhä kesän rankkasateet, jolloin vettä tulee viemäriin myös ns. kohtuullisesti vikaisista ja hyväkuntoisista kaivoista. Niiden merkitys vuotovesien lähteenä tulee lisääntymään, kun huonokuntoisimmat kaivot on korjattu. Kuitenkin vuotovesien kokonaismäärä ja niiden aiheuttamat riskit ylivuodoille vähenevät merkittävästi.
Investoinnit pystytään kohdentamaan entistä paremmin Työn suunnitelmallisuus ja ennakointi paranee	Vesihuoltolaitoksella on vuosittain mahdollisuus kunnostaa vain tietty määrä kaivoja, joten on parempi että kunnostetaan ne kaivot, joilla on oikeasti merkitystä kokonaisuuden kannalta. Kaivojen kartoitus ja mittauskokeilu johtavat siihen, että saneeraustoimia voidaan oikeasti kohdistaa aina eniten vuotaviin kohteisiin. Myös saneerausmenetelmän valinta helpottuu, kun kartoitustietoa on enemmän. Tieto auttaa myös arvioimaan kustannustehokkaampia vaihtoehtoja pitkällä aikavälillä nykyistä paremmin.

Kaivojen kartoituksia jatketaan systemaattisesti. Mittauskokeilun perusteella suunnitellaan myös kaivojen kartoitusten kohdentamista. Saneeraustoimia jatketaan kaivojen kartoitusten tulosten mukaan.

Itsearviointi

Hankkeen itsearviointi toteutettiin neljän kysymyksen kokonaisuudella, jonka tulokset on esitetty taulukossa.

Kysymys	Vastaus
Miten omasta mielestänne hanke toteutui vesihuoltolaitoksessanne?	Hanke antaa pohjaa jatkaa tätä työtä. Hankkeen jälkeen tiedetään ainakin paremmin mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Sisäisesti vuotovedet ja ylivuodot ovat olleet huomattavasti enemmän esillä hankkeen aikana kuin aiemmin.
Missä asioissa onnistuttiin, missä ei? Miksi?	Saneerausten priorisointi onnistui. Selkeästi pahoja kaivoja pystyttiin korjaamaan heti. Myös sähkönjohtavuusmittaukset lähtivät toimimaan hyvin, mutta toteutuivat hankkeessa vasta melko myöhään, jotta tuloksia olisi ehtinyt hankkeen aikana hyödyntää.
Mitä olisi voitu tehdä eri tavalla tai mikä olisi edesauttanut tavoitteiden toteutumisessa?	Selkeämpi suunnitelma hankkeen alussa olisi helpottanut tekemistä. Vielä enemmän olisi pitänyt saada irrotettua päätyöstä henkilöitä hanketyöhön. Kehittämisajan löytäminen on haasteellista. Vielä kun hankeaikaan osui kaksi kesälomakautta, niin hankeaika oli todella lyhyt. Pitemmät hankkeen toteutusajat toisivat enemmän mahdollisuuksia pienille laitoksille, joissa resursseja täysipäiväiseen kehittämistyöhön ei ole.
Missä asioissa ollaan nyt parempia kuin ennen hanketta?	Kahdenväliset / suorat kontaktit eri vesihuoltolaitosten työntekijöiden välillä on parantunut. Nyt voi soittaa suoraan toisen laitoksen työntekijälle ja keskustella asioista. Ymmärrys on lisääntynyt paljon niin organisaatiossa kuin henkilökohtaisella tasolla. Mittalaitteet ja niiden datan tulkitseminen oli täysin uutta ennen hanketta. Hankkeeseen mukaan tullut oma puhdistamonhoitaja pääsi opettelemaan paljon viemäriverkostoihin liittyviä asioita, jotka eivät aiemmin kuuluneet työnkuvaan. Näin osaaminen leveni organisaatiossa. Myös verkostonhallintajärjestelmä tuli paremmin tutuksi. Organisaation osaaminen tietojärjestelmien käytössä lisääntyi ja omia osaajia tuli lisää.